Katson kadun märkää pintaa Vain jälki siihen askelten on jäänyt Katson kadun märkää pintaa Peilikuvaa kasvojen ja tuntuu Luonain kuin oisit Sä luonain kuin oisit Rinnallani alla sateen öisen Ja tahdon kaiken mä antaa Kaiken antaa Kaiken mä minkä tuntea saan! Näen kuinka oksat taipuu Kadun yllä tummuen Niin hiljaa. Näen kuinka lehdet vaipuu Pisaroita kantaen Ja tuntuu Luonain kun sä oisit Sä luonain kuin oisit Rinnallani kuulet sateen öisen Ja tahdon kaiken mä antaa Kaiken mä antaa Kaiken mä minkä tuntea saan... Valo kadun pintaan taittuu Kuvas siihen pehmenee niin hiljaa Väri kadun pintaan vaihtuu Sade öinen lämpenee J ja tunnen Luoksein oot tullut Sä luoksein oot tullut Rinnalleni alle sateen öisen Ja tahdon Kaiken mä antaa Kaiken mä antaa Kaiken mä minkä tuntea saan!
Silmät ovat ehkä tärkeimmät viestimemme, välittäväthän ne suurimman osan vaikutelmista.Kuitenkaan silmät eivät pelkästään heijasta tunteita, vaan myös vastaanottavat viestejä.Niiden ilme on spontaaninen, heijastaen tunnetiloja joita sisällämme liikkuu. Tätä hyödyntävät etenkin myyntimiehet, eri myymälöissä asioidessamme. Eräs kertomus maailman pahaimmista silmistä kertoo että niiden pitäisi olla; Suuret, tummat, kosteat, ja hellät. Tänäpäivänä näitä esiintyy paljon. Silmien alkuperäisestä väri ei nykyaikana enää voi olla varma. Mikäli illalla on tuudittautunut kirkkaiden sinisten tai ruskeiden silmienloisteeseen tai lumoon, saattaa aamulla herättyään huomata värin vaihtuneen huomattavasti eilistä valjumpi sävyiseen. Silmät, sielumme peili, tai ikkuna sieluumme, sanotaan. Tuttua on myös sanonta. - Tuijotti silmät selällään. - Silmät ympäri pyöreinä. - Ei saa silmiään irti kohteesta. - Katsoo avoimesti. - Luoda verhottu katse. - Katsoo silmät viiruina. - Katsoo, katsoa suljetuin silmin. - Luoda tyhjä katse. - Katsoa arasti. (nöyrä, nöyryys) - Arvosteleva katse. (halveksuntaa, vallanhalua) - Syrjäsilmäykset. (jos silmiä kavennetaan, luihu katse) Silmien katse on monimuotoista. - Lempeä, hellä, rakastunut, iloinen, vihainen, ankara, poissaoleva, läpitunkeva.... Silmät voivat olla; - kovat, - kylmät, - syvät, - kirkkaat, - lasittuneet, - pistävät,, - lämpimät.... Samoin katse voi polttaa, tai sulattaa. Jotkut sanovat parhaaksi katsetta joka on monimuotoinen. - Tenhoava,-herkullinen, lumoava, suggestoiva, tehoava. - Puoliavoin raukea katse, laskelmoiva, avioiva. - Katse näyttää kätketyltä, mutta luomet terästävät katseen joka singahtaa kuin nuoli. Kaikista silmistä voi siis vetää erilaisia johtopäätöksiä.Laulun sanoinkin se sanotaan. Katseesi kertovat sen. Tähtisilmä.
Kellot soi, kellot soi, ne jälleen mieleeni toi. Ne soivat mulle hiljaa helkkyen, jos ymmärtää vois niiden kieltä, ne kerran soivat mulle helkkyen ja niiden ääni on, niin huumaavaa. Kuinka kellon ääni heijastaa, aikaa nuoruuden, tuon hurmavaa, vaikka hurma kerran katoaa, kellot kertovat sen.
...ehkä kellot vielä kerran, onneamme kuuluttaa... ...tiedän ettei luoksein koskaan, saavu hän, kun ovi hiljaa sulkeutuu.... Lapsena kauneimmat lauluni kuulin, mulle kuun tuuli soi saariston. Unhoittuneen tuon kaiken jo luulin, mutta se sielussain sittenkin on. Rinnassain läikähtää tunne kuin ennen kun mä käyn synnyin seutua päin. Muuttuneeni vaikka uskoin vuosien mennenestää en voi kyyneltäin. Äänetön aava on ympärilläin Ymmärrän viimeinkin sydämessäin Kaikki muu turhaa ois kunhan olla vain vois Synnyinsaarensa arvoinenKallioon juurtunut mänty niin väärä Miljoonan nähnyt on tuulispään. Kymmenten vuotten jälkeen se jäärä Siirtynyt ei ole senttiäkään Sellainen myöskin on ihmisen muoto Luonteen kun määrää ankara maa Taipuu muttei taivu kovin helposti ruoto Syysmyrsky vaik tuivertaa Nyt, kuten lapsena, alla mä tuulen Leijani pilviin näin lennätän Auringon laskun aikaan taas kuulen Kappelin kellojen helähtävän Ennen kuin pimeä ehtiin niin rantaan Palaavat paatit kalastajain Viimeisenä maininkina saapua santaan Tahtoisin aatoksissain. San. Saukki Art. Eino Grön
