Yön sävel

                                                                                       

Juoksemme kadotettuamme oman syvyytemme.

Samalla olemme kadottaneet identiteettimme ja tarkoitusperämme.

Tarkoituksettomuus käynnistää metsästyksen.

Juoksemme elämää kiinni sen saavuttaaksemme.

Pakeneehan se (elämä) kokoajan kauemmaksi meistä.

Juoksemme, haaliaksemme paljon elämyksiä, rohmuten niitä kaikkialta.

On pakko saada elämyksiä ja viihdettä tai muuten olemme tyhjiä sekä yksinäisiä.

Pyrimme saamaan jotain kiinni.

Kiinni sitä, joka kuitenkin karkaa kauemmaksi meistä.

Mitä kiihkeämmin yritämme, sitä nopeammin se meistä etääntyy.

Ajamme takaa omaa itseämme.

Omaa merkitystämme.

Mutta juuri siksi me sen kadotamme.

Tunteet

                                                           
Kun tiedostamme haavamme,  päästämme myös toisen lähellemme.                                                  
Pakenemme aina omia tunnetilojamme,                                                  
siksi pakenemme myös toista ihmistä.                                                  
Toisen ihmisen ollessa lähellä nämä piilotunteet                                                 
heräävät, ja näiden avautumista pelkäämme.                                                  
Läheisyys, toisen lähelle päästäminen on asia                                                  
joka saa esiin kaikki koetut rakkaudettomuudet.                                                                  Suojaudumme toisten läheisyydeltä,   
vetämällä tiettyjä käytösmalleja                                                  
läheisyydeltä välttyäksemme.                                                 
Puhumme sanomatta mitään,                                                  
ei mitää oikeaa, aitoa, totta.                                                  
Mitä enemmeän tiedostaa omia vammojaan,                                                  
sitä enemmän, syvemmin, rakkautta haluaa.                                                  
Sisäiset vammat lähentävät ihmisiä,                                                  
avoimeen, aitoon vuorovaikutukseen johtaen.                                                 

Täydenkuun aikaa

                             

                                                                                                                                 
Yksi laulu on muisto kun lämmittää                                                 
se on lämpöä lähellä sen,                                                 
joka säilyy, vaikka ei luokse jää.                                                 
Se on joukossa sävelten.                                                 
Yksi laulu on siinä se läheisin,                                                 
se on siinä, sen portilla vaan,                                                 
jonka luokse tulla voi avaimin.                                                 
Ja se avaimin suljetaan.