Kuulen usein sisältäni nyyhkytyksiä,
Osaamatta silti itkeä,
vaikka silmiäni kirvelee,
kyyneleet eivät silti valu.
Mieli on kipeä kaipauksesta,
vaikka surra en osaa.
Järkeni ei riitä tätä käsittämään,
silti haluan uskoa,
että rakkaus riittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikenlaiset kommentit ovat tervettulleita...