Lukijat

tiistai 26. lokakuuta 2010

Taivaanrannan takaa

                                                                           Kuulen usein sisältäni nyyhkytyksiä,                    Osaamatta silti itkeä,                    vaikka silmiäni kirvelee,                    kyyneleet eivät silti valu.                    Mieli on kipeä kaipauksesta,                    vaikka surra en osaa.                    Järkeni ei riitä tätä käsittämään,                    silti haluan uskoa,                    että rakkaus riittää.

maanantai 25. lokakuuta 2010

Erehdyin kerran

                                                                                                                                                                           Kun espalla kerran mä kuljeskelin,                                                                                          ja kesäkuun ehtoota ihastelin.                                                                                              Mä lempeä kaipasin myös osaksein,                                                                              ja niin kohtasin herttaisen duulillandein.                                                      
                                           Hän käteeni tarttui ja puheli näin,                                                                                             sä miksi kuljet näin allapain.                                                                                             Nyt seuraani liittyi, ja hän minut vei,                                                                                     oli päämäärä pikkuinen duudillandei.                                                      
                                        Mä maljoja nostin, hän pullosta joi.                                                                                         ja katsensa yössä vain salamoi.                                                                                                   Ei vaaroja aatelleet aivoni ei,                                                                                                 niin houkutti minua duudillandei.   
                                                                                                          
                                         Mä suutelin kädelle, kaulalle myös,                                                                                          soi radio valssia kuutamoyös,                                                                                            minä hänelle rakkauden valan jo tein,                                                                                      ja hän ripusti tuolille duulillandein.                                                      
                                       Luotansa hänen, mun löys aamunkoi,                                                                                  mut riemusta kyllikseen saada jo voi.                                                                                      Hän omansa otti ja niin yksin tein,                                                                                  minä sain hältä muistoksi duuillandein.

Kuunsiltaa...

                          
                                                                                                                                                             Se hetki, kun ei enää ollut sanoja,                                                                                              sai minut ymmärtämään.  

                                                          Aina ei tarvita sanoja,                                                   
                                                       jotta tietäisi, ymmärtäisi.     
                                            
                                                    Mitä ainoastaan vaaditaan,                                                 
                                                        on ajatus sanasta,                                                   
                                                 mitä se on ja mitä se ei ole.