Tähtien kertomaa

                                                                          
Toistan aiemminkin julkituomaani miettettä, jonka eka kertaa luin nuorimman lapseni minulle, eroni jälkeen, lähettämästä kutsusta, hänen omiin ylionppilas juhliin.

Kun seisot kirkkaan tähtitaivaan alla, älä väitä ettei elämässäsi olisi valopilkkuja.
Tähtitaivaan jonka katsomisesta olen pienestä asti suuresti pitänyt. Mistähän syystä.

Lieneekö syynä ollut toiveikkuus, kuten jonkun uuden, jännän astumisesta elämän sisältöön. Hieman samoin kuin eräs mielenkiintoisimmista esiintymistä, avaruus-ajan alkuaikaan maailmanlaajuisen ensi esiintymisen tehnyt Sputnik, jonka taivaankaaren ylittämisestä tiettyyn kellon ja vrk:n aikaan tiedoitettiin pitkään ja laajasti tiedoitusvälineissä, varsinkin radiossa. Tuo tapahtuma oli eräänä syys-lokakuun iltana, jolloin istuin ikivanhan pitkästä aikaa naapurin vahan isännän, vain 20 säkin leipärukiin tarpeisiin lämmitetyn, kuivurimme oven ulkopuolen seinustalla, taivasta tuijotellen, ylilentoa odottaen.

Tehtäväni oli tärkeä. Piti hälyyttää miehet katsomaan, kun tarkempi aika olisi radiosta saatavilla, jonka isosisko kotipihasta tarkemmin, huutaen nyt, ilmoittaisi meille. Kylmä toiselta, tulikuumaa toseltapuolen, pitkää odotuaikaa. Kunnes,Sputnik saapui, hieman lentokonevaloja korkemmalla. Valoja jotka miehet opettivat eroittamaan, mikä matkustaja- mitkä pienkoneen valoja olivat.

Tähdet, ne tähdet;  Paljon niihin ihmiset ovat tukeutunet, turvautuneet, luottaneet.

Tähdet kertovat loisteellaan riemuista ihmisien, 
tähdet kertovat meille myös suruista uskothan sen.
Kirjoitettu on tähtösiin, täyttymys elämän lain, 
köyhyys, rikkaus rakkaus, tähdet sen kertovat vain.
Et voi onnea saada, jos määrää tähtesi niin,
kaiken kohtalo kätkee, yön tähtiin kimmeltäviin. 

Kirjoitettu on tähtösiin, täyttymys elämän lain.
Köyhyys rikkaus rakkaus, tähdet sen kertovat vain.
Aikojen alusta kirkkaisiin tähtiin katsottu illoin on.
Aikojen alusta niistä jo nähtiin ennustus kohtalon.
Ylhäisinä etäisinä tähdet ylle maan,
Luovat jäisen kylmää valoaan.
Kirjoitettu on tähtösiin, täyttymys elämän lain.
Köyhyys rikkaus rakkaus, tähdet sen kertovat vain.
Et voi onne saada, jos! määrää tähtesi niin.
Kaiken kohtalo kätkee, yö tähtiin kimmeltäviin... - 

Niin nuo omab elämäni tähdet, kaksi tähteä. 
Saavuttamattomat, joita olin etsinyt, löytänyt,  tavoittanut, saanut, halunnut. Kuitenkin juuri ne, joita eniten halusin, tuijottivat vastaani tähtien tapaan. Kirkkaina, kuulaina, kylminä, kaukaisina. Ehkä juuri siksi lumouduin, kunnes irtauduin.

Paljon ja monenmonituista erilaista tähdentuiketta, kuin myös lyhytlentoa, elämääni on mahtunut, siihen omavaikutteisuutensa turvin, kenties lähtemättömästi, jälkensä tehden. Monet muut tähdet, kuka armaina, kuka hellinä, suloisen lempeinä, kiehtovina kutsuen, monet niin iloisesti, kuka ilkamoiden tuikuttaen toiveikkuutta, mikä lempeästi hymyten, mikä hieman arastelen nuhdellen, toiset intuitiivisen ankarammin tuomiten. Nyt kun kohottelen iltaisin katsettani taivoonkanttani kohti, sitä seuratakseni, huomion vie sitä paraikaa ylittävään kirkkaaseen kiintotähteen, sen kutsuvaan hohteeseen, joka niin kiehtovana, lämpimin monivärivärivaloin, vastaan kutsuvasti vilkutellen, mieltäni kammitsoi.

Tämä kohtalon kiehtova tuike, kenties kutsumus, on asia, jonka kiertoradan haluaisin selvittää, onhan tuon tähden tuike sellainen, joka vuoden taivallaallani on vaikuttanut. Olen jo kauan, aiemman plogistanian aikanakin yrittänyt löytää parikin mieleistäni musiikkivideota tuu tuutista, niitä mieleisiäni versioita löytämättä. Eli Catherine Valente / Silvio Fransesco. Intohimon kukka ja tuo, yllä oleva kappale.

Nämä olen tottunut kuulemaan saksan kielellä, mielestäni näihin paremmin istuva. Ilmeisesti se johtuu / ja johtuneekin vain rytmistä, hieman reippaammasta temposta. Kuitenkin, yhäti uskon isonkarhun tähdistöön kuuluvaan, seitsemän onnenlukuun. Siihen luotan. Uskon.

Kuten kotimaisessa sanoituksessa ;) kerrotaan: Jos sen oikein tulkitsin, minkä tähdissä näin. Kauas kauas kulkisin, käyden tähteä päin. Suotta empiä en saa, tähtiin merkitty tie. elämää se ompi vaan, tähdet turvana lie.